Kinesioteippaus- Huuhaata hölmöille?

 Arkielämässä jeesusteippi on ollut ratkaisu lähestulkoon joka ongelmaan, jossa jotain fiksausta on tarvittu. Kun kyse on ihmiskehosta, on Kinesioteippauksesta tullut samankaltainen ilmiö. Ihan sama mihin kolottaa niin pala trendikkään väristä teippiä koetaan hyvänä ratkaisuna. Seuraavassa tekstissä pureudun kinesioteippauksen maailmaan. 

Historiaa

Kinesiologisen teippauksen eli kinesioteippauksen isänä pidetään Japanilaista Kenzo Kazea, joka 70-luvulla koki perinteisen ”kovateippauksen” haittaavan asiakkaiden arkielämää rajoittamalla nivelen liikettä ja alkoi etsimään vaihtoehtoista tapaa teipata. Hän myös halusi nähdä, voisiko teipillä edistää kudosten paranemista. Kenzo Kaze perusti teippikeksintönsä hänen käsitykseensä ihmiskehon toiminnasta. Jokainen kehomme järjestelmä on riippuvainen muista järjestelmistä toimiakseen ja pysyäkseen terveenä. Kaze huomasi ihon ja aivojen kommunikoivan jatkuvasti säädelläkseen kehon vasteita niin sisäisiin kuin ulkoisiin muutoksiin. Tämän tiedon perusteella hän päätteli, että spesifin, proprioseptiivisen ja neuraalisen ärsykkeen asettaminen iholle voisi vaikuttaa ihmisen fysiologisiin järjestelmiin, muuttaen motoriikkaa, verenkiertoa, ohjata faskiaalista liikettä ja moduloida kipua. Tämän muutaman vuoden kehitystyön seurauksena syntyi kinesioteippi. Kinesioteippi tuli kuitenkin kansainvälisesti esille vasta 1988 Soulin olympialaisissa. Suomeen kinesioteippaus alkoi tulla voimakkaammin vasta 2010-luvulla.

http://www.tennisperspective.com/wp-content/uploads/2010/10/gael-monfils-2.jpg

http://www.tennisperspective.com/wp-content/uploads/2010/10/gael-monfils-2.jpg

Kinesioteippauksen väitetään tekevän seuraavia asioita

1) Parantaa suorituskykyä

2) Viivyttää väsymystä

3) Lisää lihasvoimaa ja/tai lihasaktiivisuutta

4) Vähentää kipua ja turvotusta

5) Parantaa proprioseptiikkaa

6) Lisää liikerataa

7) Ennaltaehkäisee loukkaantumisia

 

http://www.wellpath.net/wp-content/uploads/2014/09/kinesiotape.jpg

http://www.wellpath.net/wp-content/uploads/2014/09/kinesiotape.jpg

Mitä tiede sanoo?

Castro Sanchez ym tutkivat ka kinesioteippauksen vaikutusta kipuun, toimintakykyyn jq kinesiofobiaan(liikkumisenpelkoon) kroonisesta, epäspesifistä alaselkäkivusta kärsivillä henkilöillä. Kinesioteippi paransi toimintakykyä ja vähensi kipua, mutta tutkijat arvelivat tulosten olevan liian vähäisiä ollakseen kliinisesti merkitseviä. (1)

Williams ym tutkivat meta-analyysissaan kinesioteippauksen vaikutusta urheiluvammojen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Heidän mukaansa kinesioteippauksella oli vaikutusta proprioseptiikkaan puristuksen, mutta ei nilkan osalta. Liikeratojen ja lihasvoiman osalta tulokset olivat ristiriitaisia, lihasasktiivisuus kasvoi, mutta ei ole varmuutta onko tämä hyvä vai huono asia. Tutkijat toteavat tapaustutkimusten ja anekdoottien nojalla kinesioteippauksen olevan hyödyllistä urheilijoille. (2)

Mostafavifar M tutkivat kirjallisuuskatsauksessaan kinesioteippauksen tehokkuutta tuki- ja liikuntaelimistön vammojen hoidossa. Heidän mukaansa kinesioteippaus ei vaikuttanut tuki-ja liikuntaelimistön vammoien hoitoon alaraajojen osalta. Kinesioteippaus todettiin kuitenkin hyödylliseksi whiplash vamman akuuttivaiheen (välittömästi ja 24h jälkeen) hoidossa. Pitkällä aikavälillä tuloksissa ei kuitenkaan ollut eroa. Kinesioteippaus yhdistettynä terapeuttiseen harjoitteluun todettiin lyhyellä aikavälillä hyödylliseksi alaselkäkivun hoidossa. Olkapään subacromiaalipinteestä kärsivillä tulokset kivun ja toimintakyvyn osalta olivat ristiriitaisia. (3)

Drouin ym tutkivat kirjallisuuskatsauksessaan kinesioteippauksen vaikutusta urheilijan suorituskykyyn. Heidän mukaansa näyttö kinesioteippauksen hyödystä urheilijan suorituskyvyn parantajana on niukkaa, mutta kinesioteippauksen ei ole todettu myöskään heikentevän suorituskykyä. (4)

Simon ym tutkimuksessa kinesioteippaus todettiin lyhyellä aikavälillä hyödylliseksi proprioseptiikan parantamisessa nilkan toiminnallisesta instabiliteetista kärsivillä. (5)

Myöskään Pdo ym laajan systemaattisen katsaukseen mukaan kinesioteippaus ei ole placebohoitoa tehokkaampaa tuki- ja liikuntaelimistön oireiden hoidossa. (6)

Choon Wyn Lim ym tutkivat kinesioteippauksen vaikutusta kipuun ja toimintakykyyn verrattuna minimaaliseen interventioon tai muihin terapeuttisiin menetelmiin. Kinesioteippaus todettiin kivuhoitona paremmaksi kuin minimaalinen interventio, mutta taas kinesioteippauksen ei koettu vähentävän kipua tai parantavan toimintakykyä enempää kuin muut hoitomuodot. (7)

Tsai:n ym pilottitutkimuksessa todettiin kinesioteippauksen hyödyllisyys rintasyövän jälkeisessä lymphaödeeman hoidossa. (8) taas Nunes:n ym tutkimuksessa kinesioteippauksen todettiin olevan hyödytöntä vähentämään turvotusta urheilujoiden akuuttien nilkanpyörähdysten jälkeen. (9)

Yong Sin Lee:n ym tutkimuksessa todettiin kinesioteippauksen olevan hyödyllistä viivästyneen lihaskivun (DOMS) hoitoon ainakin Biceps Brachii lihaksessa. (10)

Karatas ym selvittivät tutkimuksessaan kinesiotippauksen vaikutusta leikkaavien tuki-ja liikuntaelinvaivoja omaavien kirurgien toiminnalliseen suorituskykyyn. Kinesioteippaus vähensi merkittävästi niska ja selkäkipua ja paransi sekä alaselän, että niskan kyvyttömyysindeksiä. (11)

Merino-Marban ym tutkivat kinesioteippauksen vaikutusta duatlonisten kokemaan pohjekipuun ja nilkan dorsifleksion liikerataan. Vain toinen pohje teipattiin ja teippaamaton toimi kontrollina. Kinesioteippaus ei vähentänyt pohjekipua välittömästi tai duatlon suorituksen jälkeen, mutta se paransi nilkan dorsifleksion liikerataa välittömästi, mutta kilpailun jälkeen liikerata palautui symmetriseksi. (12)

Voglar ym selvittivät pilottitutkimuksessaan kinesioteippauksen vaikutusta asennonkorjaamisreaktioihin. Heidän mukaan alaselän kinesioteippauksella voi olla vaikutusta asennon korjaamiseen odottamattomissa tilanteissa, mutta se ei kuitenkaan vaikuta asennonkorjausreflekseihin. (13)

Nakajiman ym tutkimuksessa kinesioteippaus ei vaikuttanut positiivisesti tai negatiivisesti vertikaaliseen hyppykorkeuteen, mutta paransi dynaamista asennonhallintaa. (14)

Stedge ym tutkivat kinesioteipin vaikutusta verenkiertoon ja gastrocnemius lihaksen kestävyyteen satunnaiskontrolloidussa tutkimuksessaan. Kinesioteippi ei parantanut gastrocnemius lihaksen kestävyyttä eikä verenkiertoon. (15)

Kaya Karan ym tutkivat kinesioteippauksen vaikutusta kehon toimintoihin ja aktiivisuuteen spastisesta CP_vammasta kärsivillä lapsilla. Kinesioteippauksen avulla esimerkiksi lapsien juoksuteho, lateraalinen askellus, istumasta seisomaannousu parantuivat. Tutkijoiden mukaan kinesioteippauksella on lupaavia vaikutuksia proprioseptiiviseen palautteeseen, yleiskuntoon ja motoriikkaan CP-vammaisilla lapsilla. (16)

Mihin kinesioteippaus perustuu?

 Kukaan ei tiedä tarkkaan. Koska suoraa evidenssiä ei ole, joudutaan tietoa lainailemaan sieltä täältä.

Ihomme on sosiaalinen elin joka on jatkuvassa läheisessä interaktiossa keskushermostomme kanssa, koska ihon kautta tunnemme ympäristön muutoksia. Ihollamme on runsaasti mekanoreseptoreita ja aivoissamme on taas iso alue varattuna näiden mekanoreseptoreiden informaation käsittelyyn.

The skin is a sensitive organ that does a lot of talking, and the brain is very interested in what it has it say. © Todd Hargrove

 Ihon mekanoreseptoreista etenkin ruffinin keräset ovat relevantteja kun keskustelun aiheena on kinesioteippaus. Kun iholle asetetaan lateraalista venytystä, nämä Ruffinin keräset syttyvät sammumatta. Kuulostaako ihon venytys yhtään kinesioteippaukselta? Mutta mitä merkitystä tällä jatkuvalla Ruffinin kerästen aktivaatiolla on? TIetokirjailija Todd Hardgroven mukaan kaksikin vaikutusta. Toinen näistä on ilmiö nimeltään ‘sensory gating’. Tämä tarkoittaa prosessia, jossa ‘kilpaileva’ signaali peittoaa toisen signaalin. Esimerkkinä kipu ja nosiseptivinen signaali. Kun johonkin kehonosaan sattuu, mielellämme puristamme sitä tai hieromme ja se tuntuu monesti auttavan. Tämä johtuu juuri ‘sensory gating’ ilmiöstä. Puristelusta aiheutuva signaali tappaa nosiseptiivisen signaalin. Ehkä kinesioteippi tekee myös tämän, hellällä, jatkuvalla tavalla.

Toinen Hargroven arvelema ilmiö on nimeltään liikeilluusio (movement illusion). Kun ihoamme liikutetaan, aivomme luulevat, että ihomme alla oleva nivel liikkuu, koska yleensä kun nivel liikuu, ihokin liikkuu. Mitä merkitystä tällä on? Nykytiedon mukaan kivun syynä on usein keskushermostomme kokema uhka, jolloin esimerkiksi liikuttaessamme olkapäätä keskushermosto kokee uhkaa ja tuottaa kivun. Nyt jos teipin avulla huijaamme keskushermostoa, niin ,että se luulee nivelen liikkuneen ja vieläpä ilman kipua, saattaa se vähentää kokemaansa uhkaa liikettä kohtaan, jonka seurauksena teipin ollessa iholla esimerkiksi olkapään liike ei aiheutakaan kipua.

Johtopäätökset

Kinesioteippi lympha

http://harmonychirocenter.com/wordpress/wp-content/uploads/2012/08/Kinesio-Tape-Bruise-Drain.jpg

 

Tämän hetkinen näyttö ei puolla kinesioteippauksen hyötyä kivun hoidossa. Muutkin väitteet kinesioteippauksen hyödystä kirjallisuuteen pohjaten tutntuvat tuulesta temmatuilta. On kuitenkin hyvä muistaa, että kinesioteippaus on verrattain uusi menetelmä ja vaatii lisää tutkimuksia.

Käytän kinesioteippausta omalla klinikallani päivittäin, mutta en läheskään kaikkien asiakkaideni kanssa. En ole kokenut mullistavia hyötyjä sen käytöstä, mutta muutamia esimerkkejä voin tässä kertoa, joita nyt tulee mieleen.

Ranteen murtumasta kärsineellä asiakkaallani oli haasteita ojentaa rannetta ja tuntui ettei voima riittänyt. Fasilitoin manuaalisesti nopealla hieromisella ranteen ekstensoreita jolloin asiakas pystyi ojentamaan ranteensa symmetrisesti verrattuna ’terveeseen’ ranteeseen. Kuitenkin fasilitoinnin lopettaessani ranne ei enää ojentunut. Kun laitoin kinesioteipin lihasryhmän suuntaisesti, ranne taas ojentui. Kinesioteippaus oli tässä tapauksessa hyödyllinen, koska mahdollisti ranteen käytön.

Toisessa tapauksessa asiakkaallani oli suunnattomia vaikeuksia yhdellä alaraajalla seisomisessa ja jalkaterä tuntui tekevän järjettömästi töitä. Laitoin pätkän kinesioteippiä jalkapohjaan poikittain. Huojuminen loppui kuin seinään ja mahdollisti laadukkaamman harjoittelun.

Kolmannessa tapauksessa asiakkaallani oli polvi kipeä. Askelkyykyssä asiakkaalla oli voimakasta polven romahtamista sisään ja Q-kulma oli kohtuullisen suuri. Asetin kinesioteipin lonkasta kohti polven sisäosaa erittäin miedolla venytyksellä. Askellus parani merkittävästi eikä polvi hakeutunut enää niin voimakkaasti sisään.

Onko kinesioteippaus huuhaata? Ehkä, mutta jossain tapauksissa se tuntuu toimivan. Kuitenkin se on kenties hieman ylikäytetty, eikä terapia saisi koskaan pohjautua pelkkää kinesioteippaukseen. Näin tuntuu monesti olevan. Jospa käytettäisiin kinesioteippiä niin kuin se on tarkoitettu. Hyvän, laadukkaan manuaalisen terapian lisänä, yhdistettynä hyvään harjoitteluun.

 

http://www.physioblogger.com/wp-content/uploads/2012/05/kinesiotape-ankle.jpg

http://www.physioblogger.com/wp-content/uploads/2012/05/kinesiotape-ankle.jpg

Referenssit

  1. Castro-Sánchez AM ym.Kinesio Taping reduces disability and pain slightly in chronic non-specific low back pain: a randomised trial.
  2. Williams S ym. Kinesio taping in treatment and prevention of sports injuries: a meta-analysis of the evidence for its effectiveness.
  3.  Jillian L. Drouin,ym. The effects of kinesiotape on athletic-based performance outcomes in healthy, active individuals: a literature synthesis
  4.  Mostafavifar M ym A systematic review of the effectiveness of kinesio taping for musculoskeletal injury.
  5. Simon J ym. The effect of kinesio tape on force sense in people with functional ankle instability.
  6.  Parreira Pdo C ym. Current evidence does not support the use of Kinesio Taping in clinical practice: a systematic review.
  7. Edwin Choon Wyn Lim ym. Kinesio taping in musculoskeletal pain and disability that lasts for more than 4 weeks: is it time to peel off the tape and throw it out with the sweat? A systematic review with meta-analysis focused on pain and also methods of tape application
  8. Tsai HJ ym. Could Kinesio tape replace the bandage in decongestive lymphatic therapy for breast-cancer-related lymphedema? A pilot study.
  9. Nunes GS Kinesio Taping does not decrease swelling in acute, lateral ankle sprain of athletes: a randomised trial.
  10.  Yong Sin Lee ym. The effects of kinesio taping on architecture, strength and pain of muscles in delayed onset muscle soreness of biceps brachii
  11. Karatas N ym. The effect of Kinesiotape application on functional performance in surgeons who have musculo-skeletal pain after performing surgery.
  12. Rafael Merino-Marban ym. Effect of Kinesio Tape Application on Calf Pain and Ankle Range of Motion in Duathletes
  13. Voglar M ym. Kinesio taping in young healthy subjects does not affect postural reflex reactions and anticipatory postural adjustments of the trunk: a pilot study.
  14. Nakajima MA ym. The effect of kinesio® tape on vertical jump and dynamic postural control.
  15. Stedge HL ym. Kinesio taping and the circulation and endurance ratio of the gastrocnemius muscle.
  16.  Ozgun Kaya Kara ym. The effects of Kinesio Taping on body functions and activity in unilateral spastic cerebral palsy: a single-blind randomized controlled trial

Muuta Luettavaa. 

Uwe Proske and Simon C. Gandevia The kinaesthetic senses

Todd Hargrove How Does Kinesiotape Work?

Olausson H ym Unmyelinated tactile afferents signal touch and project to insular cortex.