Ryhti- huono selitys kivuille

Kun selailee terveys- tai naistenlehtiä on vaikeaa olla törmäämättä ryhtiä parantaviin harjoitteisiin. Myös kovassa nosteessa oleva Fustra tähtää erityisesti ryhtiin ’oikaisemalla’ sitä,jolloin kivut lievittyvät. Salilla näkee välillä kun ihmiset päivittelevät huonoa ryhtiään. Pitäisi olla pää pystyssä, selkä suorana ja lavat yhdessä. Koulussa opetetaan ryhdin tutkimista todella tarkasti ja fysioterapeutin vastaanotolla saa moitteet kehnosta ryhdistä ja sillä selitetään orastavia vaivoja. Onko ryhti kuitenkaan todellinen ongelma, mikä on hyvä ryhti ja onko ryhti tilanneriippuvainen? Tähän yritän vastata seuraavassa tekstissä.

Mitä tarkoitetaan ryhdillä?

Ryhti ei ole asento, vaan dynaaminen kaava refleksejä, tapoja ja adaptiivisia muutoksia, joiden tehtävä on estää meidän romahtamista johtuen esimerkiksi painovoimasta, työskentelyasennoista, ’epänormaalista’ anatomiasta jne.

Tsekkiläinen tutkija ja lääkäri Vladimir Janda määritteli huonolle ryhdille kaksi kaavaa, ylä- ja alavartalon ristikkäinen oireyhtymän. Molemmissa oireyhtymissä tietyt lihakset ovat heikkoja (inhibitoituneita) ja toiset kireitä(fasilitoituneita). Ylävartalon ristikkäisoireyhtymässä esimerkiksi rintalihakset ’kiristävät’ ja lavan lähentäjät ovat heikkoja, ja alavartalon ristikkäisoireyhtymässä lonkakoukistajat kiristävät ja pakaralihakset ovat heikkoja.

JandaSyndromes

Ryhdin tutkiminen

Ryhtiä tarkastellaan tavallisesti kolmesta suunnasta: edestä, takaa ja sivusta.

Sivulta katsottaessa tuijataan haukan silmin luotisuoraa, korvanipukka, olkalisäke, lonkan trochanter, polvi, kehräsluu. Kaikkien pitäisi olla luotisuorassa. Selkärangan tulisi olla S-mallinen. Tavallisia ongelmia mitä fysioterapeutti löytää on olkapäiden eteentyöntyminen, rintarangan kyfoosi, lannerangan lordoosi jne. Kun selkä on kipeä, löydetään korostunut lannelordoosi ja kipu johtuu siitä ja asiakkaalle ohjataan lonkankoukistajien venyttelyä. Kun olkapää on kipeä, niin löydetään eteen kiertyneet olkapäät, selkärangasta ulospäin siirtynyt lapaluu ja asiakkaalle ohjataan lavan lähentäjien vahvistavia liikkeitä. Kun niska on kipeä, löydetään eteentyöntynyt pää ja asiakkaalle ohjataan retraktioliikkeitä ja jossakin tapauksessa laitetaan vielä kinesioteippi ohjaamaan päätä ’oikeaan asentoon’.

RYHTI KUVA

 

Ryhdin merkitys?

Olettamus kivun ja ryhdin yhteydestä on peräisin todennäköisesti amerikkalaisen Florence Kendalin ajatuksista. Moderni kivun tutkimus ja neurofysiologia osoittaa kuitenkin ryhdin tutkimisen olevan täysin toissijaista. Ihmiset ovat yksilöitä ja jokaisella yksilöllä on yksilöllisiä muutoksia kehossaan, tämän vuoksi ryhtimmekin ovat erilaisia. Eikä ryhdillä näytä olevan paljoakaan tekemistä kivun kanssa.

Eräässä tutkimuksissa tukittiin teini-ikäisten ryhtiä ja seurattiin ketkä heistä tulisivat kärsimään selkäkivusta aikuisena. Hieman yllättäen(?) ne teinit, joilla havaittiin ryhdin epäsymmetrioita, rintarangan kyfoosia tai lannerangan lordoosia eivät kärsineet aikuisena selkäkivusta sen enempää kuin ne teinit joiden ryhti oli ’hyvä’.

Toisessa tutkimuksessa tutkittiin raskaudesta johtuvan, lisääntyneen lannerangan lordoosin ja lantion kulman vaikutusta selkäkipuun. Ryhdin muutoksista ’kärsivillä’ ei havaittu olevan suurempaa riskiä saada selkäkipua. Myöskään jalkojen pituusero ei näytä selittävän selkäkipua ellei pituusero ole yli 20mm. Takareiden tai lonkankoukistajan kireys ei ennusta selkäkipua.

Selaillessani eräs terveyteen keskittyvää lehteä huomasin artikkelin, joka käsitteli olkapääkipuja. Haastatellun asiantuntijan mukaan olkapääkipujen paras ennaltaekäisy on hyvä ryhti. Harmi vain etteivät tutkimukset kuitenkaan eivät tue näitä väitteitä. Erässä tutkimuksessa vertailtiin 60 olkapään subacromiaalisesta pinnetilasta kärsiviä 60 oireettomaan henkilöön. Ryhdillä ja olkapääkivulla ei havaittu olevan yhteyttä tässäkään tutkimuksessa. Myöskään eteenpäin työntyneellä päällä ei ole yhteyttä kipuihin. Pieleen meni siis tämäkin lehtiartikkeli.

hunched-worker-m

 

Johtopäätökset

 Olisiko aika siirtää kiinnostustamme ryhdin tutkimisesta esimerkiksi liikkumisen havainnointiin? Jos tutkimuksissa ei havaita yhteyttä kivulle ja ryhdille niin olisiko aika päivittää tutkimiskäytäntöjämme?  Hyvä ryhti ei ole lavan lähentäjien pakottamista supistumaan kuten monesti näkee ja kuulee. Hyvä ryhti ei tule lavan lähentäjiä vahvistamalla. Kuinka paljon pitää jaksaa vetää soutulaitteessa, että lavan lähentäjät ovat tarpeeksi vahvat? Aiheellinen kysymys. Hyvä ryhti on vaivaton ja levollinen asento.

Ryhti on tilanneriippuvainen, ryhti on valmiusasento edessä olevaa koitosta varten. Se on erilainen riippuen siitä olemmeko pelikentällä vai katselemme laiskasti telkkaria. On ihmisiä joiden ryhti on ’huono’ eikä kipuja missään ja on taas ihmisiä joilla on täydellinen ryhti ja kipuja joka puolella. Ryhti on siis varsin kehno selitys kivulle. Toivottavasti kenenkään asiakkaan ei tarvitse tulevaisuudessa tulla fysioterapeutin vastaanotolle pyydellen anteeksi huono ryhtiään.

Kivun tutkija Louis Giffordia lainaten: “It is important to note that we are full of dysfunctions whether we are not in pain or not. If we are in pain it is easy to find something wrong relevant to a precise tissue model but which may not be relevant at all to the patients state”

Kipu on hieman monimutkaisempaa kuin pelkkä ryhti, joten mitä jos ei seliteltäisi sitä ryhdillä…

Referenssit

Dieck GS, Kelsey JL, Goel VK, Panjabi MM, Walter SD, Laprade MH. An epidemiologic study of the relationship between postural asymmetry in the teen years and subsequent back and neck pain.

Franklin ME1, Conner-Kerr T. An analysis of posture and back pain in the first and third trimesters of pregnancy.

Christensen ST1, Hartvigsen J. Spinal curves and health: a systematic critical review of the epidemiological literature dealing with associations between sagittal spinal curves and health

Lederman,E. The fall of the postural–structural–biomechanical model in manual and physical therapies: Exemplified by lower back pain

Fedorak C, Ashworth N, et al. Reliability of the visual assessment of cervical and lumbar lordosis: how good are we? Spine 2003

Roffey DM, Wai EK, Bishop P. Causal assessment of awkward occupational postures and low back pain: results of a systematic review. The Spine Journal 2010: 10; 89-99.

Edmondston SJ, Chan HY, Ngai GC, et al. Postural neck pain: An investigation of habitual sitting posture, perception of ‘good’ posture, and cervicothoracic kinaesthesia.

Youdas JW,  Garrett TR,  Egan KS, et al. Lumbar Lordosis and Pelvic Inclination in Adults With Chronic Low Back Pain. Physical Therapy2000